Kyläkolmio on yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii Ranuan kunnan eteläosassa kolmen kylän alueella: Kelankylän, Kuukasjärven ja Petäjäjärven. Toiminnan keskuspaikkana toimii Kuukasjärven entinen koulu, jonka käyttö koulutoimintaan loppui kesällä 2013. Yhdistyksen toimintaan ja jäseniksi ovat tervetulleita kaikki ihmiset ympäri maailman. Erityisesti kutsutaan ranualaisia, Ranualta kotoisin olevia, kylien asukkaita, kesämökkiläisiä ja kaikkia Kyläkolmion toiminnasta kiinnostuneita sekä yhdistyksiä.
Historian havinaa
Kyläkolmion juuret ovat alueen koulupiirin perinnössä. Alueen vanhempainyhdistys kokosi kolmen kylän koululaisten vanhempia monenlaisen yhteisen tekemisen kautta ja samalla loi yhteishenkeä kylien välillä ja rajoista piittaamatta. Vanhempainyhdistyksen toimintaan osallistui hyvin aktiivisesti suurin osa koululaisten vanhemmista. Vielä koulun ollessa voimissaan aloitettiin koulun ja vanhempainyhdistyksen yhteisenä varainkeruuprojektina Maalaismarkkinat, jolla kerättiin varoja vanhempainyhdistyksen toimintaan. Vanhempainyhdistys hankki koululaisten käyttöön monenlaisia tarvikkeita ja avusti luokkaretkien järjestämisessä. Kuukasjärven koulun kohtalo oli jo useita kertoja ollut vaakalaudalla. Oppilaiden vähäisen määrän vuoksi koulua ei oltu lopettamassa. Koulupiirin alue on koko kunnan lapsirikkainta aluetta ja erityisesti Kuukasjärven alue on ikärakenteeltaan kunnan nuorekkain. Kaikesta huolimatta poliittiset päättäjät olivat sitä mieltä, että Kuukasjärven koulu pitää lopettaa. Siihen päätökseen oli sitten alistuttava. Alueen asukkaille se ei ollut mieleen.
Kun Kuukasjärven koulun lopetuspäätös tuli tietoon keväällä 2013 alkoi Kelankylän, Kuukasjärven ja Petäjäjärven kylien asukkailla huoli tulevasta kokoontumis- ja toimintapaikasta. Heräsi ajatus, että jos saataisiin koulukiinteistö irtaimistoineen hankittua nimellisellä hinnalla kylien ja kyläläisten käyttöön. Koulukiinteistö oli suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta toimivaksi kylätaloksi se vaati melkoisesti remontointia. Erityisesti lämmitysjärjestelmän todettiin vaativan laajan uudistamisen. Muita remonttikohteita olivat mm. hakesiilo, ulkorakennuksen kunnostaminen, yläkerran isomman huoneiston kunnostaminen asunnoksi, monenlainen sisätilojen pintaremontointi, jätevesijärjestelmän uusiminen sekä piha-alueiden kunnostaminen.
Kylien asukkaita kutsuttiin 5.12.12 koululle keskustelemaan hankkeesta. Tilaisuuden 22 kyläläistä kannatti kiinteistön hankkimista nimellisellä hinnalla kyläläisten yhteiseen käyttöön. Kyläkolmion perustava kokous pidettiin 13.12.12. Paikalla oli 27 ihmistä alueen kyliltä. Paikalla olleet kyläläiset päättivät perustaa yleishyödyllisen yhdistyksen, jonka nimeksi päätettiin Kyläkolmio. Yhdistykselle hyväksyttiin säännöt ja allekirjoitettiin yhdistyksen perustamiskirja sekä valittiin yhdistykselle tarvittavat toimielimet.
Yhdistys vetosi Ranuan kunnan päättäjiin, että kunta myisi Kuukasjärven koulukiinteistön nimellisellä 3 euron hinnalla irtaimistoineen Kyläkolmiolle niin, että omistusoikeus siirtyisi vuoden 2014 alusta. Kunta hyväksyi kaupan, mutta siitä valitettiin. Valitusprosessi kesti kevääseen 2016 asti, jolloin Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen ja kauppa toteutui. Valitus haittasi jonkin verran yhdistyksen toimintaa ja uhkasi latistaa kyläläisten intoa ja uskoa tulevaisuuteen.
Yhdessä kyläläiset listasivat koulukiinteistön monenlaisia käyttötarkoituksia, joita alueen ihmisillä on kylien elinvoimaisena pitämiseksi: * Ranuan eteläisen alueen asukkaiden tärkeä kokoontumispaikka eri tilaisuuksien järjestämiseksi mm. kokoukset, kerhot, tapahtumat, kurssit jne., myös yksityistilaisuudet mm. syntymäpäiviä * Kansalaisopiston kurssien pitopaikka mm. tietokone-, käsityö- ja paikallinen perinne/kulttuuri-, musiikki-, kala-, marja-, sieni-, yrtti-, pihasuunnittelukursseja * Perheleirejä / kursseja * Alueen ihmisten erilaisten harrastusten paikka mm. käsityö (kangaspuut), puukäsityöt veistoluokassa, kalastus ym. harrastukset * Keittiön käyttö leipomiseen, ruoanlaittoon juhliin ja eri tilaisuuksiin, myyntiin, myös kyläläisten yksityisiin tarpeisiin (isommat tilat) * Paikallisten yritysten käyttöön mm. kellari vihannesten ja juurikasvien säilytykseen, matkailukäyttöön paikallisen kulttuurin esittelyyn ja ohjelmapalvelujen tuottamiseen mm. kalastus, marja-asema jne. * Metsästysseuran toimintakeskus mm. kokoukset, lihankäsittely, peijaiset, metsästyskerhot, nuorten erätaitokurssi jne. Metsästysseuran toiminnalle tärkeä paikka. * Maalaismarkkinoiden pitopaikkana aivan välttämätön * Paikallisten tuotteiden myyntipiste: mm. leivonnaisia, rieskoja, käsitöitä, kala-, liha-, marjatuotteita jne. * Rajalta-Rajalle hiihdon muonitusta * Pilkki-, onki- ja hiihtokilpailuja, joiden järjestämisessä yhteistyötä eri tahojen kanssa, mm. Maatalousnaiset voisivat järjestää kahvituksen / muonituksen. * Eläkeläiskerhoja: tarinatuokioita, jumppaa, asiantuntijoita * Jumppakerho/kurssi * Ratsastusta * Kesätori * Joulumarkkinat * Myyjäisiä
Enemmänkin niitä varmaan on, mutta kyllä tuossa jo on käyttötarpeita yhden koulukiinteistön tarpeiksi, ainakin aluksi. Tosin käyttötarpeet todennäköisesti lisääntyvät ja muuttuvat toiminnan päästessä kunnolla käyntiin. Jo toiminnan alkumetreillä yhdistys halusi toivottaa kaikki tervetulleiksi yhdistyksen toimintaan sekä osallistumaan tapahtumiin aivan huolimatta siitä, missä kolkalla maailmaa kukin asuu. Jo alusta alkaen kylätoiminta koettiin arvokkaaksi ja edistettäväksi asiaksi, jonka puitteissa jokainen voi tulla mukaan tekemään, kokemaan ja nauttimaan yhteisestä tekemisestä ja yhdessäolosta.